Tulevien mummojen ilahdutus!

Lauantaina oli tarkoitus käydä kertomassa mun iskälle Uutinen, mutta sillä oli päivystys päällä, ja se keikkaili sitten koko iltapäivän. Eipä päästy siis sinne asti, mutta onhan tässä vielä monta kuukautta aikaa kertoa...

Äitienpäivää vietettiin sitten ensin mun äidin luona, jossa Uutisen vastaanotti yllättyneinä äiti, mummi, sisarukset ja veljen muikki. En oikein tiedä, että oliko se niiden vastaanotto vaan shokkitilan takia niin hölmön laimea, mutta kai ne ihan iloisia ja onnellisia asian suhteen olivat! Hiljalleen sitten kai ymmärsivät asian ja onnittelivat, mutta hieman hitaalla tuntuivat käyvän. Ehkä kuvaavinta oli n. 2h ilmoituksen jälkeen veljeni, joka totesi, ettei ollut tajunnutkaan, että hänestähän tulee sitten eno :)

Tommin äiti ei myöskään oikein meinannut ymmärtää, että mitä ihmettä voi tarkoittaa, jos kortin kannessa lukee "Mummolle". Takellellen se sitten kysy, että no sitäkö tää nyt sitten on! Ilostuneina sekä tuleva mummo että vaari sitten kyselivät kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä ja anopin kanssa juttelin hänen raskausajastaan. Kysyinpä myös, että onko Tommi ollut kuinka iso syntyessään, ja kuulemma aika samankokoinen kuin minä, eli taitaapi tästä meidänkin viikingistä sitten aika rotjake tulla! Täytyy varmaan valita ystäväpiirin vahvin sylikummiksi, että jaksaa kannatella ^o^

Mulla on taas mennyt muutama päivä jo melkein hyvillä fiiliksillä, välillä etonut, mutta ei oo sillain suurempaa huolta ollut. Nyt taas kun pitäisi töihin suunnata, ja aloin eväitä laittamaan, niin heti alko vellomaan vatsassa ja tuntuu, että kohta täytyy juosta vessaan pääalaspäin roikkumaan. Ei taida nyytti haluta, että mamma käy töissä :D Tietää ehkä pien, et sillon ei paljon ehdi taukoja pitää, ja syöminenkin saattaa jäädä vähemmälle... En kuitenkaan viitsi taas soittaa ja perua vuoroa, etenkin kun en vielä ole raskaudesta kertonut, niin joutuisi keksimään jonkun selityksen sitten taas...