tiistai 12. heinäkuuta 2011

Kesäjuttuja

Tännekin voisi yhtä ja toista kai koittaa välillä naputella, mutta jotenkin ei oo tuntunut olevan mitään tähdellistä kerrottavaa silloin, kun on aikaa, ja silloin kun jotain voisi kirjoittaa, niin aikaa ei vain tunnu olevan.

Jälleen tämäkin kesä on startattu ihan kunnolla ja hellettä tuntuu riittävän! Meidän perheessä oikeastaan kukaan ei niin välittäis näin kuumista ilmoista... Tommia ei kai muuten haittaisi, mutta niillä töissä sitten tulee kuulemma niin älyttömän kuuma ja hiostava siitä ilmastosta, että ei työnteosta tuu sitten yhtään mitään!
Tälle kesälle lisäks on päänvaivaa aiheuttanut jatkuvat varoittelut uv-kertointen korkeudesta, onpa jopa suositeltu, ettei pienten lasten annettaisi leikkiä ulkosalla päivän tukalimpina hetkinä! Me ollaan kyllä oltu ulkonakin, mutta varjossahan Joona ei sitten suostu pysymään enää millään... alkukesästä pyrittiin pitämään pitkälahkeisia ja -hihaisia ohkasia vaatteita, mutta lopulta siitäkään ei tullut enää mitään, joten otettiin suosiolla ihan vaan kesäkledjut käyttöön. Joonan nahka ei oo vielä onneks kertaakaan kärtsännyt, ihanaa! Liekö kiitos huolellisten rasvausten vai oisko tuon valkonahkaisen ihossa sittenkin enempi isin "geenejä" (Tommi on ärsyttävä, se ei pala juuri koskaan!), mun iho kun on samoista rasvamääristä huolimatta hyvinkin punainen... Pahasti en kyllä onneks oo itsekään kärtsännyt, eipä oo tullut istuskeltua tunti tolkulla paahteessa, vaan ulkoilut tuon taaperon kanssa on jokseenkin olleet rajoitettuja.

Juhannus päästiin viettämään ihan lapsiperheiden malliin! Mun kummipoika perheineen (niiden esikoinen on Joonaa viikon nuorempi) tuli viettämään juhannusta meidän seuraksi mökille, ja oli kyllä ihanaa katsella miten Joona ja Bestis nauttivat toistensa seurasta! Vedettiin aidatkin kiinni ja mukana ollut hauvakin sai juoksennella vapaasti ympäriinsä! Syötiin itsemme ähkyyn useampaan otteeseen ja elämä oli aika nautinnollista, huolimatta kahdesta uhmaikäisestä, yhdestä vauvasta ja välillä piinanneista vesisateista ;) Isot pojat leikkivät monesti kuravaatteet päällä, nurtsipihalla kun tuo kuivaminen sateen jälkeen kestää haasteellisen kauan... Menoa kuravaatteet eivät haitanneet kuitenkaan! Vieraiden piti alunperin olla vaan yksi yö, mutta heilläpä olikin niin viihtyisää ja lapsetkin nauttivat, niin saatiin pitää heidät seuranamme koko juhannuksen verran!
Nukkumissysteemit olivat vähän haastavia, Joona kun oli ekana yönä sitä mieltä, ettei aamulla suostu nukkumaan.. Me tietysti Tommin kanssa oltiin valvottu saunalla johonkin puol neljään, vaikka muut olivat kaikonneet jo aikoja aiemmin unille... Joonan herääminen joskus kai ennen kuutta oli sitten ehkä maailman hirvein ylläri! Tommi nous antamaan sille vähän maitoa, mutta ei kelvannut, laps vaan huus ja huus ja huus... halus ulos, mutta ei halunnutkaan ja mikään ei kelvannut. Lopulta Tommi päätti vetää itselleen ja ipanalle vaatteet päälle ja lähteä tihkusateeseen ulos, jotta muut mökissä nukkuvat sais jatkaa uniaan. Luojan kiitos se kirkuminen ei herättänyt myös mökin toisessa päässä nukkuvia, mä itse tietysti olin koko sen episodin myös hereillä ja vielä joku hetki sen jälkeenkin pyörin ja arvoin, et pitäiskö mun vaan itse nousta ja käydä käskemässä Tommi unille... Mut herätettiin sitten puolilta päivin ja oli vähän hölmistynyt olo :D
Toka yö meni jo onneks kivuttomasti ja pian sunnuntaina sitten vieraat lähtivätkin, näki selvästi Joonasta, kuinka omituista olikin olla taas ilman leikkiseuraa ja ilman sitä seurana pyörinyttä kultasta noutajaa! (Ja oli kyllä onni, että oli koira tuolla, ja just se nimenomainen yksilö. Joona on aiemmin päässyt tutustumaan niin rajatusti eläimiin, mutta nyt tätä haukkua uskals tutkailujen jälkeen itsekin lähestyä ja silitellä ja halia. Muiden koirien kanssa Joona on osoittanut kiinnostusta, mutta sitten kuitenkin "pelännyt" liikaa, kun koira onkin yrittänyt tulla tutustumaan...)

Kesälomareissuja tässä ei oo vielä ehditty tekemään, Tommi kun aloittaa lomansa vasta tossa ens viikolla. Sitten ois tarkoitus tehdä jotain, ainakin itäiseen Suomeen ois tarkoitus suunnata jne. Itse en haluis tehdä liian tarkkoja matkasuunnitelmia, mutta meidän on mentävä ehkä niiden kaupunkien mukaan, joissa on tarjolla hotelli, josta saa henkilökunta-alet... Hassua, että henksualehintaisilla hotelleilla säästää niin paljon, kun taas itse oisin jopa ehkä halunnut vaan katella leirintäaluemajoituksia, mutta ne on nykyään ihan tuskaisen kalliita useassa paikassa - ja kovin kovin loppuunmyytyjäkin näin heinäkuussa! :O Noh, katsotaan mihin mennään, paljon riippuu myös siitä, kuinka paljon Joona jaksaa istuskella autossa! Itsellä kiinnostais kuitenkin käydä mun maalaissukujuurilla iskän puolen sukulaisilla, niillä nurkilla, missä itsekin muutamat kesäpäivät tullut vietettyä!

Tossa viime viikonloppuna päästiin kokeilemaan myös sitä, mitä elämä ois kahden taaperon vanhempina. Yks mun mammakavereista on saamassa elokuussa toisen, ja luvattiin ottaa niiden esikoistyttönen meille iltapäivähoitoon, jotta saavat laitettua juttuja uudelle tulokkaalle kuntoon. Onneks tää kyseinen pikkuneiti on kylässä varmasti yks helpoimmista tapauksista, ei tullut itkun itkua edes siitä, kun vanhemmat vilkuttivat ovella heiheit tai kun oli aika käydä päiväunille! Joona luonnollisesti riehui ja kränttyili senkin edestä, että oli ihan kiva, kun Tommi oli apukäsinä... Ainoa haasteenpaikka ois voinut olla just päikkäreille laitto, hoitoneiti kun ei nuku kuin sisällä ja Joona ainoastaan ulkona. Lopulta sekin ois varmasti sujunut, tyttöselle riitti pelkästään vieminen pinnasänkyyn tutin kanssa ja Joonaa vähän partsilla saa kiikuttaa vaunuissa. Muuten päivä sujui ripeästi, tosin molemmat olisivat hirveästi halunneet istua tietysti just sen sylissä, johon toinen oli kiivennyt... Näemmä myös puoltoistavuotias osaa valkata leikkiseuransa, ja ilmeisesti just nyt tässä ikäkaudessa ei sitten ollenkaan sovi leikkiä tyttö ja poika keskenään :D Niinpä ipanat leikki sitten eri puolilla huonetta, mitä nyt välillä suuttuivat, kun toinen tuli viemään just sen parhaan leluauton, jolla toinen oli leikkimässä...

No mutta juu. Sellaista kai tänne pääasiallisesti! Seuraava iso etappi olis luopua tutista, nyt päätettiin ihan tietoisesti rajoittaa sitä päiväkäytössä. Eli kohta lähtee sekin helpotus! Annettiin vielä sen verran aikaa, että saadaan tuo autoloma vietettyä, koska autossa se tutti saattaa pelastaa paljon ;) Pian sitten on aika luopua kokonaan! Ja samoin pitäis luopua tuttipulloista ja ruveta tosissaan miettimään sitä ison pojan sänkyä!

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä tutittomuuteen! Meillä luovuttiin 1,5 viikkoa sitten eikä ihan kivuttomasti...

    VastaaPoista
  2. Kiitos, mä kans vähän pelkään sitä taistoa jo etukäteen! :D

    Nyt on yllättävän nätisti mennyt tää kaks vai kolme päivää ilman päivätuttia, eli heti herättyä on otettu pois... Tosin vielä ei oo tullut sellasta kiukkuhetkeäkään tai uhmatuhmaa, jonka päätteeksi se on ollut vaan jotenkin liian helppo sille tuikata suuhun lohdukkeeksi.

    VastaaPoista