13kk

Hoipertelevia pieniä askeleita ilman tukea, kaatumisia, muksahduksia, kolhuja, mustelmia, innokkuutta, uusien asioiden oppimista, makuelämyksiä, uhmakohtauksia, riipivää kirkumista, kiipeilyä, tottelemattomuutta, suuttumusta... Sitä nää päivät tuntuu olevan, musta tuntuu, että mä pakahdun ylpeydestä ja tuskastun tukahdetusta raivosta, ihan joka päivä ja monta kertaa! Meillä ei edelleenkään oo täällä kotona mitään sellaisia "lapsiturvallinen asunto" juttuja, eli täällä saa ravata ton ipanan perässä koko ajan ja olla kieltämässä ja opettamassa. Siitä on tullut vallan näppärä vääntelemään lieden nappuloita, ja ei oo yks eikä kakskaan kertaa, kun oon havahtunut siihen tyhjänä kuumenevan lieden hajuun... Vaan aina parempi niin, että haistan sen pelkän kärtsäävän levyn, kuin että haistaisin savua tai jotain muuta, jos kuumuus pääsis yllättämään työtasoilta vaikka talouspaperirullan tai mitä tahansa muuta!

Ja tosiaan, ensimmäiset hoipertelevat askeleet on otettu, ihan ilman tukea! Ekat sattu oikeestaan vahingossa, ja sen jälkeen Joona piti parin viikon tauon, eikä suostunut enää edes seisomaan ilman tukea! Nyt taas muutaman päivän se on noussut tuetta seisoskelemaan, parhautta sen mielestä on saada nousta sängylle tai sohvalle seisomaan, koska siitä pyllähtäessä ei satu ;) Kasvoilta huokuu suunnaton ylpeys, kun se pysyykin pystyssä, ja osaa aika hienosti hakea tasapainoakin jo! Silloin tällöin se yllättää, ja lähtee ihan omatoimisesti siitä kävelemään muutaman askeleen, mutta kauas ne askeleet ei vielä kanna... Vaan hiljaa hyvä tulee! Kaikkea työnnettävää se rakastaa kyllä työntää ja kävellä, jopa talvisaappailla tassuttelu alkaa sujua! Just yks päivä se työnteli Kampin keskuksessa omia rattaitaan ihan itse kävellen, mikä jopa yllätti mut, kun aika pitkän matkaa pääs niillä toppapopoilla taapertamaan!

Hampaita on myös taas tulossa lisää, tasan 1v päivänä puski läpi alahampaat 3. ja 4. ja siitä 2 vkon sisään lykkäs vielä vasempaan poskeen yhdet hampit ylä- ja alapuolelle. Pian nuo tämän hetkiset 10 upeaa hammasta on saamassa kavereita oikeeseen poskeen, ainakin sen verran taas kuolaa ja sormillaan hinkkaa, ja ihan selkeästi jo on taas turpoillut sillä alaien sieltä.

Uhmailusta en ees viitti mitään kummempaa kommentoida... tulkaa ite kattomaan, pikkuherra Jääräpää on kyllä tainnut saada äiskän tempperamentin potenssiin tuhat, koska isänsä on niin lauhkee lammas, että sillä tota temperamenttia ei oo kyllä yhtään, jos tohon ipanaan vertaa!

Uusia makuja pitäis ottaa ahkerammin ruokavalioon, mutta minkäs teet, kun ite oon niin nirso! Joten Joonan saa kutsua kylään syömään! ;)