Joona on ihan äärettömän kiinnostunut hellasta, ja mummilla on leikkinyt meidän lapsuudenajan leikkihellalla, joten ajattelin olevan hyvä hetki hankkia ipanalle oma hella kotiinkin. Vaaleanpunaiset lasit silmilläni näin kuinka ipana antaa mun rauhassa kokkailla, ja itse kokkailee samalla omalla pikkuruisella keittiökeskuksellaan siinä vieressä. Sellon Anttilassa sattui olemaan Cembalo-tarjouksessa sitten sellainen hieno pikkukeittiö, missä on hellan lisäksi telineet kauhoille ja kattiloille, sekä pieni allaskin. Siitä lähtee myös ääniä (rasvantirinää ja vedenkiehumisen kohinaa) ja uuniin syttyy ihan oikeat valot! Aattelin siinä, että noniin, kyllä tällä nyt sitten kelpaa pikkukokin puuhastella! (En edes antanut häiritä sen seikan, että hella sattuu olemaan merkkiä Hello Kitty ja on niin ällösöpön vaaleanpunaliilamarenkinenhubbabubba, että jopa mun kaltaistani girly girliä se vähän ällötti :D)
Purettiin sitten pakettia kotona ja kasattiin hellaa. Mukana oli pari kattilaa, kauha ja lautasia, (sekä vähän turhan pienet pikkuruiset mukit, aseet, pari leivosta ja pahviset maissihiutale ja appelsiinimehupurkit, jotka jäi odottamaan sellaista hetkeä, että Joona ei ehkä söis niitä) ja niitä Joona innokkaana tutkikin. Äänet ja uunin lamppu kiinnosti myös kovasti, ja ensimmäiset minuutit hellaa käytettiinkin ihan ns. tarkoituksenmukaisesti. Sitten iski rasavillipoikavaihde päälle, ja altaassa alettiin pestä autoja (ilmeisesti Joona on havainnut, että usein oon pessyt noita autoja mm. puurosotkujen jälkeen lavuaarissa). Uuniin päätyi myös kaikkea muuta mahdollista, mikä sinänsä ei ollut mikään ihme... Mutta kaikista kivoin leikki lopulta olikin siihen keittiökapistuksen päälle kiipeäminen! Yllättävän hyvin muovinen masiina sen kesti, mutta eipä sitä oo ihan tarkoitettu kai kiipeilytelineeksi, joten se heilui ja huojui ja apina oli monta kertaa lähes nenällään! Että se siitä kauniista ajatuksesta pikkujätkästä kokkaamassa sitten niin... Onneksi ehdin ottaa kuvan ihan siitä oikeasta kokkailutoiminnasta, koska sen jälkeen ei oo hellalla paljon kattiloita pidetty ;)
Kiipeilyvimma on kestänyt nyt jokusen päivän, ja harva se hetki tuota saa olla komentamassa alas sohvan käsi- ja selkänojilta, olkkarin pöydältä, tv-tasolta ja vaikka mistä... Mutta jos jotain hyvääkin, niin ekaa kertaa Joona kiipesi portaita raskaissa ulkotamineissaan, ja jaksoi kavuta melkein ylös asti! Vielä viikko sitten kun kokeiltiin kotiin tullessa portaiden kapuamista, niin Joona ei päässyt ekaa askelta pidemmälle... Nyt alkaisi siis näyttää, että seuraava Huimala-reissu vois olla paikallaan, niin pääsee sinne ihan oikeisiin (pehmustettuihin) paikkoihin kiipeilemään ja vähän treenaamaan tuota uutta rakasta taitoaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti