Terkkuja Jorvista, ihan suunnitellulta käynniltä, eli jatkakaa hengittämistä lukiessa! ;)
Tapasin aivan ihanaa lääkäriä, jonka kanssa juteltiin mun kellarin tilanteesta. Arpikudos hymenrenkaan ("immenkalvonrenkaan") ympärillä edelleen tosi tiukka ja arka, joten edelleen tiedossa helvetin tuskallinen synnytys. Kudokset ja lihaksisto kuitenkin ennallaan, eli edelleenkään ei syytä sektioon, kerran itse sitä en todellakaan tahdo! JEEE!! Keskusteltiin pitkään käynnistämismahdollisuudesta, mutta edelleen mä olen sitä mieltä, että ei käynnistetä, joten tämä kirjattiin ylös (muutoin käynnistys ois ollut jo 3 vkon päästä, jaiks!). Kirjattiin myös mun tiedostoihin erityistoiveet, että spinaali/epiduraali annetaan "viivyttelemättä", ja mun nopean synnytyksen vuoks saan käydä vaikka ekojen säännöllisten supistusten jälkeen kontrolleissa katsomassa, että homma ei ole käynnistynyt. Keskustelun tuloksena myös, että eppari leikataan "herkästi", jotta vältytään yhtä pahoilta repeämiltä.
Lisäksi lupasi, että jos tahdon, niin eivät enää käännyttäisi, jos merkkejä synnytyksen (mahdollisesta) alkamisesta on, vaan oman harkintani mukaan saan ootella homman käynnistymään myös sairaalassa. Lisäksi suunniteltu, että mun jälkitarkastus tullaan tekemään Jorvissa, jotta saadaan tarvittaessa sovittua korjausleikkaus, jos arpikudosta edelleen ei-toivottuihin paikkoihin jäänyt.
Jorvissa synnytystä suunnitteleville myös sellainen ilouutinen, että vaikka väistötilanne onkin, niin todennäköisyys, että Jorvissa tulisi sulku, on kuulemma todella pieni, eli todennäköisimmin sulkuja tulis olemaan vain Kättärillä! JEE!
Vauva voi oikein mallikkaasti, pää ja reidet vastas aika tarkalleen menossa olevia viikkoja (tänään siis 36+1) ja painoarvio käsin n. 3kg ja ultrassa 3195g eli sellasta himpun päälle keskikäyräistä vauvaa ootellaan, eli noin nelikiloinen (isoveljeä siis snadisti isompi kylläkin) pötkäle siellä majailee. Edelleenkään sukupuolta ei saatu satavarmaksi näkyviin, mutta hieman todennäköisemmältä se tyttö näyttää, eli edelleen MINÄ sanoisin, että tyttö se on!
Raivotarjonta täydellinen ja asettunut kauniisti valmiina kiinnittymään. Kohdunsuun tilannetta ei päässyt kunnolla katsomaan, koska alatutkimus tekee niin kipeää ja kohdunkaula todella takana, eli tämäkin viestittäisi siitä, ettei synnytys kovin lähellä tosiaan vielä ole :D
Nyt sitten vaan ootellaan, päivä kerrallaan. Tuskastahan tää elämä alkaa olla, mutta onneks kaikki on sinänsä aikas valmiina, että joutaahan tässä kait ootellakin ;)
Tärkeimmän äitiyslomahomman mä sainkin suoritettua viime viikon keskiviikkona, eli vuosi sitten aloittamani autokoulun siihen pisteeseen, että INSSI MENI LÄPI! Hullu ajatus, että mä voisin napata tosta autonavaimet ja lähteä pörräämään! :O
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Huh, tsemii sulle loppumetreille! Onneks ei tarttenu ainakaa ekaa ootella tällasilla säillä. Ois varmaan hermo menny, ku muutenki sen mahan kanssa oli tuskasta... Meillä Baby K paino vähän reilu 4 kiloo, vaikka oli arvioitu 3,5-kiloseks. En saanu enää vikassa lääkärissä ultraa, kun Tapiolassa oli kuulemma hajonnu ultra jo joskus vuonna yks ja kaks eikä sinne enää anneta hankkii uutta. Onneks kätilö ei sanonu synnytyksessä, että sieltä on aikamoinen jötikkä tulossa, koska olisin varmaan luovuttanu pelkästään siks. Vaikka helppohan mun synnytys oli ja kaikki meni hyvin. (:
VastaaPoistaJa hei niin, onnea ajokortista!