Käytiin mahan kanssa neuvolassa, ja eipä noi kovin ihmeellisiä reissuja sinänsä nyt oo. Hemoglobiinia ei mitattu, liekö unohdettu muita höpistessä, mutta en mä jaksa uskoa sen kovin alhainen olevan. Verenpaineita se mun neuvolantäti aina haluaa mitata sillä aataminaikaisella metodilla, ja nyt saikin tosi suuria lukemia jälleen kerran; joku 139/90 luokkaa, eli aivan kohollaan olis sen mukaan! Jostain syystä toi aataminaikainen keino aina tuottaa mulle tollaset suuremmat paineet, joten tätinen kävi hakemassa digimittarin ja otettiin uusiks. Ja edelleen mittari sanoi, että 136/86! Siinä vaiheessa rupes kyllä omatkin ajatukset jo juoksentelemaan, että apua, mitähän nyt... mitään muita raskausmyrkytyksen oireita ei kuitenkaan oo tai ole ollut, joten kävin muiden mittausten jälkeen sitten hetken lepuuttelemassa ja ottamassa paineet itekseni. Maha kasvaa edelleen omalla yläkäyrän yläpuolellaan tasaisesti, sf-mitta tänään jo 35cm! Ihan hullua, kun Joonasta mitat oli keskikäyräntuntumassa. Tää kuitenkin on selkeesti niin eri asennossa tuolla, että tusknpa mitään jättivauvaa tuo hurjan tieteellinen sf-mitta enteilis ;) Parin viikon päästä on kuitenkin äippäpolilla lääkäri, joka ultrannee, kun tehdään synnytystapa-arviota repeämästä johtuen, niin silloinhan sen sitten näkee. Dopplerille saatiin tasaisesti piirtyvää jumputusta sykkein 120-140, kunnes se hetken päästä pompsahtikin iloisesti sinne 150 lukemiin, eli vauvalla kaikki hyvin! Kävin vielä mittaamassa lepohuoneessa paineet itekseni, ja päästiinkin "normituloksiin" eli 107/80 (jotka tässä raskaudessa taas jo alhaiset!) merkattiin lopulta korttiin. Taidan jatkossakin käydä neuvolassa ihan itsekseni vaan tsekkaamassa paineet ennen tädin luo menoa ;)
Seuraavaksi siis Jorvissa lääkäriaika 20.5. ja seuraava neuvola vasta 6.6. ja silloin vauva oiskin jo täysaikainen! Ihana neuvolantäti kysyi, että toivotaanko, että joko en saapuisi paikalle ollenkaan tai tulisinkin jo vauvan kanssa! Hih, sehän tosiaan sopis mulle oikein hyvin!
Vauva on edelleen oma levoton ja liikkuvainen itsensä, mulla on jopa ihan mustelma vasemmassa kyljessä, kun Mini tuolla monotellut. Tukala on olo, mutta vesimeloni haarovälissä ei selkeesti oo vielä ees pahimmillaan, koska kävely ei tunnu enää ihan niin kamalalta kuin mitä se oli pari kuukautta sitten. Sääli, sillä tämähän taitaa tarkoittaa sitä, ettei tämäkään vauva tuolta olisi vahingossakaan tulossa yhtään sen aiemmin! Mun mielestä se ois ollut vaikka oikein kiva "synttäriylläri" mun iskälle, eli vaarilleen, että ois samana päivänä (3.6.) syntynyt, mutta taitaa se kuitenkin tähdätä enon, isin ja isoveljen nimppareihin eli 24.6. Eilen sanoinkin yhelle kaverille, että jos se on poika ja syntyy 24.6. niin sille on varmaan pakko antaa nimeksi Johannes!
Liitetään vielä tuorein masupallokuva, joka tosin jo yli viikon vanha. Kuvan ottohetkellä päiviä laskettuun tasan 50!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti