Ristiäiset

Nyt on sitten saatu pieni poikamme vihdoin ristiäiset onnellisesti vietettyä. Pojasta tuli Joona Juhani Tolvanen, ja hän oli ihan hillittömän ihana ja kovin komea koko päivän ajan! Ei kiukutellut tai itkeskellyt, ihan juhlien lopuksi jaksoi vähän lähinnä jäljellä olleita mummojaan viihdyttää hymyillen ja "kikatellen", muutoin ukko oikeastaan nukkui puolesta välistä kastetta koko ajan eteenpäin :)
Mä vähän pelkäsin virttä 808 jo valitessa, kun aavistelin, että siinä tulee itku.. ja niinhän se sitten tulikin, enkä edes pystynyt laulamaan kuin ensimmäisen säkeistön. Noh, Joona ainakin osasi olla nätisti ja vain kiemurteli Irina-kummin sylissä välillä, kunnes nukahti turvalliseen syliin.
Joona sai myös aivan ihania lahjoja kaikilta! <3 Tommin äiti ja mun mummi olivat huolehtineet herkuista, ja juhlapöydällä koreilikin kaksi upeaa voileipäkakkua, konditoriasta tilattu kinuskikermakakku, karjalanpiirakoita ja munavoita, sekä pullaa. Ja hyvin maittoi vieraillekin, tosin paljon jäi vielä kotiinkin tuotavaksi ja isovanhemmillekin riitti. Juhla oli muutoinkin ihana, kaiken kruununa Annukka-kummi lauloi pyyntöni mukaisesti Anna Puun Mestaripiirros-laulun. Silloinkaan ei kyyneleiltä vältytty...
Laura ja Krista olivat hihitelleet mulle, kun pillitin kasteen aikana, mutta yllättäen kyyneleet hyökkäsi myös Lauran silmäkulmiin juhlan loppupuolella!

Muutoin pieni mies on kasvanut ihan hurjasti! Huomenna aamulla on neuvola ja samalla lääkärin jälkitarkastus meillä molemmilla, niin sitten tietää spesifit mitat. Kotikutoisin konstein tuo olisi joku 6,5kg ja 60cm pitkä... hyvin se kasvaa ja kehittyy. Kuusviikkoisesta asti se on jo päivittäin "jutellut" (eli sellaista esi-jokeltelua) ihan hurjasti, ja nyt tossa seittemän viikkoa kun tuli täyteen niin tämä pieni on sitten päättänyt alkaa KASVATTAA HAMPAITAAN! Itkuinen, lämpöinen ja kuolaava pieni poika, tunkee nyrkkiä suuhun ja kun antaa oman sormen "kaluttavaksi" niin sillä vähän rauhoittuu... En mä tietysti lääkäri oo, että en ihan satavarmaksi uskalla tota hampaidenkasvatus-diagnoosiani antaa, mutta en kyllä keksi muutakaan! :)

Kasvua ja kehitystä täällä siis tapahtuu, pieni poika on saanut pyöreyttä poskiin, käsiin ja reisiin, joten ne meitä vanhempia järkyttäneet ruokamäärät on siis menneet perille. Vaan parempihan se on lapsen syödä, kuin jättää syömättä, niin jaksaa sitten kasvaa ja nukkuukin hyvin!