Huomenna alkaa taas uusi viikko, hurjan nopeastihan tää aika kuluu! Vaan ehkä noi ihan viimeset viikot, viimeinen kuukaus, sitten on sitä aikaa, että oikeasti vain odotellaan jotain tapahtuvaksi.
Tänään aamulla käytiin neuvolassa, niitäkin alkaa nyt sitten olemaan jo kahden viikon välein. Sovittiin myös marraskuulle lääkärineuvola-aika, jota en kyllä mitenkään riemumielin odota. Viimeksi jäi niin hauras olo, tuntui, ettei meistä voi tulla hyviä vanhempia, kun lääkäri kyykytti ihan kaikesta... Nyt sitten pyysin, ettei enää olisi sitä samaa venäläisnaista, vaan se toinen lääkäri ottaisi vastaan, ja tää onneks onnistuikin sen suuremmitta selittelyittä.
Neuvolassa oli taas tulokset ihanan hyviä, sydänäänet saatiin kuuluviin heti ja vauvakin tajusi herätä yöuniltaan viimeistään siinä törkkimisessä. Neuvolatäti tunnusteli vauvan asentoa, ja sanoi, että kyllä se pää siellä alhaalla selkeästi on, selkäranka kaartuu mun vasenta kylkeä vasten ja ne pienet töppöjalat potkuttelee kohti kylkiluita. Ei sillä, että tätä nyt olisi erityisesti tarvinnut kertoa, koska kyllähän mä ne potkut tunnen selvästi sillon, ku ne tuntuu :)
Hemoglobiinit on taas jatkanut nousutahtiaan, tällä kertaa jo 142, eli lähellä raskauden alun lukemia ollaan pian. Ihanaa, ihan ilman mitään raudansyöntiä! Kovin juoksevaa veri silti tuntuu vielä olevan, joka kerta kun hemoglobiinin mittausta varten sormeen reikä pistetään, niin sieltä sitä vain juoksee tummanpunaisena ulos ihan reippaasti - ei ole samanlaista mahlamössöä, kun muistan sen yleensä olevan! Myös verenpaineet on taas normaalilukemissa, joko tosta salmiakin syönnistä on ollut apua siihenkin. Väsymystä nää hyvät tulokset ei oo kuitenkaan poistaneet, ja edelleen saatan nukahtaa ihan kesken kaiken tuolille tai sohvalle. Yöllä se nukkuminen ei sitten luonnistukaan, kun pitää ravata vessassa ja jostain syystä vauva on jo nyt ihme yökukkuja! Painokin on hypähtänyt ylöspäin, vielä kuukaudessa oli lähtöpainosta -400g, mutta nyt oltiin jo +1,2kg! Kuukauden aikana myös maha on kasvanut selkeästi, sillä yhtäkkiä kohdunpohjankorkeus oli jo 30cm, eli yläkäyrille vilahdettiin! Pojan asento tietty merkkaa tossa mitassa ihan hurjan paljon, mutta tuntuu tollainen 8cm kasvu neljässä viikossa kyllä aika mielettömältä :)
Hiljalleen sitä alkaa pohtia vielä hankittavia tavaroita ja muuta, kai tätä kotia oikeasti pitäisi laittaa johonkin järjestykseenkin. Auton perältä kannettiin kotiin tänään neljä säkillistä vaippoja, jotka Tommin kaverin kaveri oli työsuhde-etuna meille ihan ilmaiseksi saanut. Ihana juttu, taloudellisestikin arvokas asia, mutta nuo vaipat on 7-18kg lapsille! Eli ei ihan heti päästä ottaa käyttöön ;) Onneksi varastoon mahtuu, kun sieltä pinnasänky, turvakaukalo ja vaunut haetaan sisälle - se onkin sitten vallan eri tarina, että kuinka ne tänne mahtuu!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti