RV 41+5 Kontrollikäynti äippäpolilla

Aamupäivä vietettiin sitten äippäpolilla. Kasilta oli kontrolliaika varattu, laittoivat ensin n. 20min istumaan käyrää ottamassa ehkä maailman epämukavimmassa keinutuolissa. Sehän sitten aiheutti julmetusti protestointia vauvan osalta, ja se liukuilu koko aika pois anturin alta, joten jouduin lopulta omin käsin painamaan sitä anturia ja liikuttelemaan sitä vauvan mukana. Myös supistuksia saatiin piirtymään ihan näppärästi, ja johan ne sattuikin!

Käyrältä lääkärin luo ultraan ja sisätutkimukseen. Eipähän yllättänyt, että kaula hävinnyt ja oltiin jo 3cm auki! Sen verran kipeetä kyllä tehnytkin! Totesi, että alateitse sieltä kyllä hienosti tullaan ja pää jo syvällä kanavassa tuloillaan. Ultratessakin kaikki näytti muutoin ihan hyvältä, paitsi vauva ei vaan suostunut olemaan hereillä ja liikkumaan... Sain käskyn käydä aamupalalla ja tulla takasin, koska lääkäri halus nähdä liikkeet, ja olin aiemmin sanonut, että hiljaista sen liikkeet on olleet tässä jo viikon ainaski... Aamupalan jälkeen uusiks käyrään, siinä istuin yhteensä 40min, ja taas tunsin liikkeitä ja ihan hyvää käyrää piirtyi... Sitten ultraan lääkärille, jossa ei vieläkään liikkeitä näkynyt. Meinasi jo, että pitäiskö siirtää osastolle ja puhkasta kalvot, mutta kun muutoin kaikki näytti olevan niin hienosti, ja olin aamullakin jo itse liikkeitä ihan satavarmasti tuntenut (ja ilmeisesti sellaisia viitteitä näki myös käyrästä?), niin laittoivat kotiin. Huomenna aamulla mennään sitten äippäpolille takas, tietysti siis mikäli hommat ei nyt ala etenemään itsestään ja jouduttais tänään vielä palaamaan sinne synnärille puskemaan poika maailmaan :) Painoarvioksi saatiin 3,8kg, eikä sen ihan jättiläispitkäkään kai pitäis olla, että oikeestaan aika tyytyväinen saa olla...

Kivut ja supistukset jatkuneet ja pahentuneet sen sisätutkimuksen jälkeen, hieman nauratti, kun lääkäri käski käymään "reippaalla kävelyllä". Hittovie, ei näiden kipujen kanssa edes pienestä marketista meinannut itkuitta selvitä, ja jos vahingossa löytää asennon, jossa ei satu ehkä minuuttiin, niin saan olla onnellinen. Kävelylenkkiä en todella taida kyetä tekemään, en ainakaan reipasta sellaista! Mutta katsellaan nyt sitten, että kuin tässä käy. Vielä elätellään "toiveita", että vauva malttaisi olla tammikuun puolelle yksiössään, kerran siellä tähänkin asti niin hyvin viihtynyt. Eipä sitten nurise nuoruuttaan!