Tää äiti-tyyppi sai suoritettua sen tutkintonsa, vihdoin! Tänään käytiin koko perheen voimin nauttimassa kakkukahveja koululla ja hakemassa äiskän tutkintotodistus. Tammikuussa sitten juhlitaan! Tässä todistusaineistoa, ehkä se arvosana 4 opinnäytetyöstä ja 5 portfoliosta kruunas tän viisivuotisen taipaleen. Ja mikä parasta, ehdinpä ennen isoveljeäni saamaan paperit ulos opinahjosta! Ja koska mun suvulla tuntuu olevan kultakalan muisti, niin onnittelukortteihin voipi raapustaa toivotukset tuoreelle Yhteisöpedagogille ;)

Joulu tulee!

Niin tässä vaan on päässyt salakavalasti käymään, että joulu se tulee tänäkin vuonna! Syksyllä oma murheenkryynini on ollut tuo hemmetin opinnäytetyö ja opintojen loppuunsaattaminen, mutta nyt se on tehty ja valmistuminen varmistunut! Eli viikon päästä minä olen vihdoin tutkintopaperit kourassa törröttävä Yhteisöpedagogi (AMK) ja opinnotkin saan päätökseen opinnäytetyöarvosanalla 4! Tähän toisiksi parhaaseen arvosanaan voin kyllä kirkkain silmin kertoa olevani enemmän kuin tyytyväinen, sillä kunnianhimoni tuntui karanneen äitiyden myötä ilmeisesti sinne samaan kankkulan kaivoon, mihin järjenrippeetkin häippäsivät... Mutta suuri kiitos kyllä tästäkin suorituksesta kuuluu niille, jotka ovat jaksaneet mua potkia eteenpäin ja uskoa mun suoritukseen enempi, kuin mitä itse olen uskonut. Ja luonnollisesti suuren suuret kiitokset joutuu lausua myös pikkusiskolleni, joka on pyyteettömästi ja käytännössä orjatyöhön verrattavalla rahallisella avustuksella ollut meidän apinaa tässä syksyn mittaan hoitamassa mun työstäessä opintoja eteenpäin. Olo on siis kertakaikkisen upea! Ja tästä kaikesta johtuen on jäänyt jouluvalmistelutkin retuperälle... ei ole koristeita kotona laitettuna tai joulua suuremmin "tehty". Kalenteritkin taitaa elää vielä jotain itsenäisyyspäivän tienoota, kun Joonakaan niistä ei ole kiinnostunut ollut. Joulukuusi käytiin ostamassa, kun jouduin tyytymään tuon miespuolisen huitulan toiveisiin feikkikuusesta. Musta-hopeaan päädyttiin, vaikka se hieman hölmöltä näyttikin... mutta ehkäpä se kera koristeiden vielä miellyttää silmää! :) Pipareita sentään leivottiin eilen! Ostin aiemmin Ikeasta muottikokoelmankin, koska pitäähän se Joonan päästä pipareita leipomaan! En edes muista, koska olisin viimeksi näissä puuhissa ollut, mutta ihan hauskaahan se oli. Piparitaikinan kalastin ihan vaan kaupan pakastealtaasta, mutta enää tuo kiloinen möntti ei ollutkaan pelkästään yksi iso kasa, vaan se olikin jaettu neljään levyyn. Hämmentävää! Mutta sulaminen tapahtui sen verran nopeasti, että noiden avulla saisi pikaisestikin leivottua ja vaikka näppärän pienissä osissa, meillä kun ei aikuiset noista pipareista oikein välitä ja Joonan ei viitsi niitä antaa ihan kauheaa kasaa kerralla syödä. Leivontaprojekti sujui kuitenkin ihan hyvissä merkein, vaikka valokuvat kyseisestä urakasta jäivätkin hieman heikoille... pojilla oli vain yksi levy taikinaa puurrettavana, enkä ehtinyt siinä ajassa kuvia räpsiä. Sain kuitenkin pari kuvaa taikinaposkisesta Joonasta piparitaikinapalleroa pureskelemassa, ja muotit on sen edessä vain yhtenä kasana... Ehkä sekin tänne pian ilmestyy ;) Mä leivoin itsekseni sitten ne loput levylliset, ja siinä puuhastellessa onnistuin myös ekan pellillisen polttamaan, hopsis. Vaan eipä siinä, tuosta kilosta piparitaikinaa tulee sen verran monta piparia, että jouti niistä yhden pellillisen Ämmässuollekin kantaa. Illalla kun Joona oli laitettu unille, niin kaivoin pursotinkuorrutteet kaapista ja rupesin koristelu hommiin. Tuli muuten äärimmäisen psykedeelisiä pipareita tehtyä! Valkoisilla koristeilla tuli ihan hienoja, mutta pinkki ja vinkeän vihreä ei ehkä olleetkaan parhaat vaihtoehdot. Päätin vetää homman sitten kokonaan pipariksi ja tuhertelin menemään. Tässä vielä loppuun kuva Joonan ensimmäisestä tortillan syönnistä. Siistiä puuhaa, eikö! Älkää erehtykö ihmettelemään, että miksi kuvia ei ole siitä loppuvaiheesta ;)

Vielähän tämä ei ole virallista, mutta mikäli mun tutkimus hyväksytään ja saan paperit kouraani nyt joulukuussa, niin 14.1. juhlitaan sitten valmistujaisia. Ihan vaan sellasena ennakkovaroituksena, ettei kukaan nyt mee sille päivää muita juttuja varailemaan!