Super-Joona

Huh, menee kyllä niiiiiiin kovasti yli ymmärryksen ton pikkutyypin habitus! Aivan järkyttävää, millä tahdilla se voi sinkoilla 12-14h päivästä ilman päikkäreitä ylös-alas ja pitkin seiniäkin. Kiipeilee sinne ja tänne, juoksee ees taas... ja voi huh mikä määrä puhetta ton suusta tulee! :O Onneks hoidossa tuo nukkuu päikkäreitä päivittäin, mutta viikonloput on rankkoja. Söin just iltapalaks suklaajätskiä, jotta jaksaisin itse tulevan viikonlopun ;) Edellisessä kirjoituksessa pohdittiin tuota pyöräasiaa, eikä tässä oo sen pidemmälle päästy. Muumi-kolmipyörä lähtee myyntiin, kun se alkoi olla jo pieni. Moon oli näemmä käynyt kommentoimassa, että heillä olisi potkupyörä, ja sellaista meillekin harkittiin. Liikkeessä käytiin sitä ihmettelemässä, mutta ei tuo siitä innostunut siellä yhtään... mun mielestä se oli vähän turhan pienikin, kun Joonan asento sen päällä oli polvet tosi koukussa? Eikö se pointti ole, että jalas ois kuitenkin aika paljon suoremmassa? Ei nyt toistaiseksi sitä ostettu, katsotaan nyt vielä... Ulkona on taas ollut niin ihanaa puuhailla sitä ja tätä, vihreys on tullut ihan hetkessä! Vesikelitkin oli jo hetken historiaa, ja saatiin laittaa lenkkarit jalkaan. Tosin tänään nyt sitten sadellut, mutta kuulemma siitepölyallergikkojen mielestä sekin on vaan hyväksi... ja saahan tuo luonto siitä voimaa! Mä olen ollut tällä viikolla kipeänä. Aivan tosi outo tauti alkoi maanantaina. Huomasin vasemman puolen kasvoista kuumottavan ja aristavan, lämpöäkin nous. Muistelisin myös otsaa jomottaneen? Tiistaina töissä sitten kaikki jo katsoikin mua surkutellen, näytin kuulemma aivan hirveältä. Ja totta, peilikuva oli kyllä aika kurjan näköinen, olo ei sentään niin paha ollut! Vasemmalle puolelle kasvoja oli kuumotuksen ja säryn lisäksi noussut turvotus! Kuumekin nousi iltaa kohden, keskiviikkoaamuna koin parhaaksi ilmoittautua kipeäksi. Soitin jopa terveysasemalle, koska särky ja turvotus oli niin kokonaisvaltaista kasvoissa, että huolestuinkin jo vähän. Sairaanhoitaja ei kuitenkaan löytänyt mitään syytä, joten passitti kotiin lepäämään. Särky paheni, joten luulin sen johtuvan hampaista. Keskiviikkoaamuna soitin hammaslääkäriin päivystysaikaa ja puolilta päivin olinkin taas lekurissa. Lääkäri tutki ja kyseli esitietoja, kilkutteli ja kolkutteli hampaita niillä intsrumenteillaan ja kyseli taas. Kertoi, ettei siellä suussa mitään reikiä kyllä näy! Otti röntgenitkin, kaivoi mun vanhat orthopanthoma (?)-kuvat sieltä tiedostoistaan ja pyys vielä mielipidettä 2 muulta lääkäriltä. Hammasperäisyyden todennäköisyys saatiin hyvin vahvasti suljettua, eikä kuulemma sylkirauhasen tulehduskaan pitäisi olla mahdollinen, kun ei ärtynyt syömisestä. Mua lähinnä nolotti, että olin "turhaan" vienyt siellä hammaspäivystyksessä tunnin työaikaa kolmelta lääkäriltä! (Ja katsotaan vaan, millainen lasku tästäkin tulee... hurraa.) Syitä ei siis selvinnyt. Tänään perjantaina lähdin töihin, mutta edelleen on lämpöisä olo ja vasenta puolta kasvoista särkee. Nyt särky on keskittynyt pääasiassa silmäkuopan-posken-korvanipukan kohdille, mutta turvotuksia ei enää ole. Tommilla oli kanssa kuukaus sitten joku mysteeri tauti rajuna, mutta Joona on kyllä sen verran ihme superbeibi, ettei se mitään tauteja ole saanut! Nokka sillä vuotaa, mutta siinäpä se. Ei sillä, mieluummin itse sairastan tällaisia mysteeritauteja, kuin hoitaisin kipeänä olevaa pikkutyyppiä! Ylihuomenna olisi elämäni 3. äitienpäivä. Joona on tehnyt hoidossa yllätystä, ja vastoin kaikkia odotuksia se on säilynytkin yllärinä! Mitähän muuta ihanaa isi ja apina on keksineet?