Vika kymppi!

Palasin tänään töihin pitkästä aikaa, ehdin siis lomailla yli 2 viikkoa. Vapaat sujui yllättävän nopeasti, tosin ehkä etukäteen pelkäsin, että mä oikeesti istun kotona vaan tuijottamassa kellon viisareiden liikkumista... En antanut itselleni lupaa tehdä mitään "äitiyslomajuttuja" vielä, eli siivous ja vauvarompejutut odottelee vielä äitiysloman alkua.

Mulla starttas vika kymppi. Viimeiset 10 viikkoa laskettuun aikaan (10 viikkoa kuulostaa yhtä aikaa tosi paljolta ja tosi vähältä! Hämmentävää!) ja työpäiviä on jäljellä enää 10. Teen nyt huhtikuussa vajaita viikkoja ja vappuaatosta alkaa laskeutuminen sinne äitiyseuforiaan. Saatoin kylläkin ottaa tänään varaslähdön ajatellessani, että ihan totta se taitaa olla, kesällä mä olen kahden lapsen äiti!

Töihin paluu näiden taukopäivien jälkeen sujui odotetusti; kivut on aivan helvetinmoiset! Yhtään ei asiaa auttanut eilinen päivä kaupungilla... Pidin Joonan kotona ja treffattiin joulu09-kaveria Sannaa Hollannista, hänen poikansa on siis samanikäinen kuin Joona ja mammapalstalla me on tavattukin. Hauskaa on, että meillä on taas tulossa lapset samaan aikaan! Jee!

Käytiin siis riekuttamassa lapsia Snadi-Stadissa, sellaisessa uudessa aika hauskassa leikkipaikassa Ruoholahdessa. Joonan mielestä siellä parasta taisi olla trampoliinit, yli 4-vuotiaiden kiipeilytelinejutun liukumäki ja (ylläri!) hiekkalaatikko! Maksoin siis 12 euroa siitä, että lapseni pääsi hiekkalaatikolle ajelemaan autoilla! :DD Yli tunnin se siellä viihtyikin, ja sitten menin hoputtamaan kokeilemaan taas vähän muitakin juttuja ennen lähtöä... Paikka oli kyllä aika viihtyisä, ja sinänsä kivasti toteutettu, että ainakin tuollaisena rauhaisana päivänä me äidit istuskeltiin kahvilassa ja lapset viipotti yhdessä menemään pitkin sitä seikkailuhallia. Todennäköisesti siis suuntaamme askeleet tuonne uudestaan vielä joskus toistekin! Hoplopeissa en oo koskaan käyny ja Huimalaan tarvii autokyydin, mutta tuonne pääsee näpsäkästi julkisilla. (Huom. tämä ei ole maksettu mainos ;))

Päivään siis kuului junamatka kaupunkiin, metrolla tuonne leikkipaikkaan, metrolla kamppiin, kahvitreffit siellä ja junalla kotiin. Askelia ei mun mittariin tullut juurikaan, koska mähän olen käytännössä koko päivän vain istunut. Kuitenkin illalla kun oikaisin kotisohvalle, niin siitäpä ei enää sitten noustukaan niin helpolla! Kyyneleet valui, oli pakko pyytää Tommi hakemaan jumppapallo mulle sohvan eteen ja vetämään mut ylös. Särkylääkkeen voimin raahauduin lopulta sänkyyn ja nukuin lähes läpi yön (nyt tullut öisinkin kivut... tosi kivaa.) ja aamulla onneks pääsin ihan hyvin töihin. Sen verran kuitenkin 8h päivä töissä (lähinnä istuen...) kuitenkin tuotti tuskaa, että oli taas pakko pyytää appiukko avuksi Joonaa hakemaan. Meillä on kyllä miljoona syytä olla koskaan muuttamatta pois meidän tukiverkkojen läheltä, sen verran kultaakin kalliimmaksi on täti ja noi isovanhemmat osoittautuneet tässä neljän vuoden aikana!

No mutta, eipä tosiaan ole enää kauaa tuota töihin raahautumista tiedossa. Sitten riittääkin, että pääsee kotona liikkumaan sohvan ja vessan väliä :D

Tässä vielä lauantaina kuvattu, 29+5 raskausviikkoa. Toisena kuvituskuvana saatte nauttia meidän lauantaisesta tunnelmasta, kun käytiin tuossa viereisen koulun aprilliriehassa.