1. ulkoilu!

Eilen kiersi pahasi pojan mahassa, itkusta ei ollut tulla loppua... ei auttanut sylittelyt, silittelyt, kengurupussi-ihokosketushoito, ei tutti, ei jumppa, ei mikään... Klo 23 mä olin jo ihan naatti, kun en päikkäreitä ollut ehtinyt ottaa enkä edes kunnolla syödä (Tommi oli pari tuntia kaupoilla just sillon pahimmalla hetkellä), ja vauva ei tajunnut yhtään, että pienten poikien nukkumaanmenoaika oli jo ylittynyt. Sain sitten kömpiä yksinäni peiton alle makkariin, kun jäi ukot kukkumaan kaksin sohvalle. Siinä niillä oli koko yö mennyt, välillä itkien, välillä oli jo vähän parempi... Kuuden kieppeillä Tommi syötti pojan massun täyteen ja toi nyytin mun kainaloon makkariin nukkumaan, ja siinä me sitten yhdessä uinuttiin liki kymmeneen!

Mulla olis uni maittanut varmaan vielä hetken verran, mutta heräsin siihen, että kainalokaveri ähisten pungersi ja piereskeli. Ihan kuravelliä sieltä melkein tulikin, ja varmaan vartin verran siinä nauraen toisen toimintaa katoin. Ei itkenyt, vaan ynähti ja selkeästi pinnisteli naama punasena! Oli oikeestaan aika herttasen näkönen, kun jännitti käsiä, jalkoja ja koko kroppaa ja keskittyi siihen hommaansa niin täysillä.

Tänään on onneksi sitten ollut parempi päivä kaikinpuolin, vatsa on toiminut ihan hyvin, eikä eilisestä palosireenistä ole tietoakaan! Ulkonakin on pakkaset lauhtuneet, ja päivällä mittarissa näkyi -2c, joten puettiin nallehaalari ylle ja lähdettiin tutkimusretkelle. Talon ympäri me vaan käveltiin, mutta olihan se jännää! Aattelin ensin pitää poikaa nenu menosuuntaan, mutta oli niin kovin kirkasta ja huisia, että itkuhan se meinasi tulla! Vaan heti kun käänsin ukon ja sai pieni painaa turvallisesti päänsä ja nenunsa mun takinrinnukseen, niin olisi varmasti viihtynyt ukkeli pitempäänkin. Jälkikäteen naureskelin, että saattoi tuo näyttää ihan pehmolelulta nallepuvussaan, ja minä tuolla kävellessäni sille höpöttelin leikkipihan luona, että sinne sitten kesällä päästään mönkimään ja kokeilemaan keinujakin. Jos joku naapureista parvekkeella sattui olla ja mun höpöttelyt tolle pehmolelulleni kuulla, niin taitavat pitää mua ihan hulluna! :D

Huomenna tulee sitten vaari ja Soile kylään pikkumiehen kasvupyrähdystä ihmettelemään. Toivottavasti tuovat myös sitterin, jos toi pystypäin viihtyvä ukkeli malttais siinä elämää ihmetellä vähän paremmin, kun tossa sohvalla makoillen!